Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

23.10.1997

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä v. 1980 alkaen. Vuosilta 1926-1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti.

KKO:1997:168

Asiasanat
Ulosottolaki - Ulosmittaus
Tapausvuosi
1997
Antopäivä
Diaarinumero
S 97/467
Taltio
3606
Esittelypäivä

Ään.

Hammaslääkärillä ei katsottu Korkeimman oikeuden ratkaisussa todetuissa olosuhteissa olevan oikeutta ulosotosta erottaa ammattinsa harjoittamisessa käyttämiään hammashoitokonetta ja tuolia laitteineen, röntgenlaitetta ja -kehityskonetta, vastaanoton kalusteita, kompressoria, imumoottoria ja sterilisaattoria.

UL 4 luku 5 § 1 mom 4 kohta (98/32)

ULOSMITTAUS

Tampereen kaupunginvoudinviraston avustava ulosottomies oli 1.12.1994 ulosmitannut muun muassa Merita Pankki Oy:n, Hämeen lääninveroviraston ja B:n A:lta olevien velkojen ja korkojen yhteensä 870 366,51 markan sekä täytäntöönpanokulujen ja palkkioiden sekä ulosottomaksujen suorittamiseksi A:n omistamat PM 2002CC merkkisen hammashoitokoneen ja -tuolin laitteineen, Siemens merkkisen röntgenlaitteen, Periomat merkkisen röntgenkehityskoneen, vastaanoton kalusteet, kompressorin, imumoottorin ja kuumailmasterilisaattorin.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Valitus lääninhallitukseen

Tyytymättömänä ulosmittaukseen A valitti lääninhallitukseen ilmoittaen harjoittavansa hammaslääkärin tointa. Ulosottolain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ulosmittauksesta on erotettava muun muassa tarpeelliset työvälineet. Ulosmitatut koneet, kalusteet ja laitteet kuuluivat olennaisena osana hammaslääkärin toimen harjoittamiseen.

Hämeen lääninhallituksen päätös

Lääninhallitus lausui päätöksessään, että vallitsevan oikeuskäytännön ja asiasta ulosottolain 4 luvun 5 §:n nojalla annettujen ennakkopäätösten perusteella hammaslääkärin vastaanotolta ulosmitattuja koneita ja laitteita ei voitu pitää sellaisina velalliselle tarpeellisina työvälineinä, jotka voitiin erottaa ulosmittauksesta. Hammaslääkärin toimen harjoittaminen ei estynyt, vaikka työssä käytettävät koneet ja laitteet eivät olisikaan ammatinharjoittajan omassa omistuksessa. Perusteita valituksen hyväksymiselle ei siten ollut olemassa. Lääninhallitus hylkäsi A:n valituksen.

Turun hovioikeuden tuomio

A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut lääninhallituksen päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty A:lle.

Valituksessaan A on vaatinut ulosmittauksen kumoamista. Merita Pankki Oy, Hämeen lääninverovirasto ja B ovat antaneet heitä pyydetyt vastaukset.

Korkein oikeus on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn 8.9.1997.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.10.1997

Perustelut

Asiassa sovellettavan ulosottolain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdan (98/1932) mukaan ulosmittauksessa on erotettava muun muassa tarpeelliset työvälineet sekä papeilta, virkamiehiltä, sotilailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä ulosmitattaessa, mitä he virkansa tai ammattinsa harjoittamiseen tarvitsevat.

A:lta on ulosmitattu joulukuussa 1994 hammashoitokone ja tuoli PM 2002CC laitteineen, röntgenlaite, röntgenkehityskone, vastaanoton kalusteet, kompressori, imumoottori ja kuumailmasterilisaattori, joita hän käytti harjoittaessaan Tampereella hammaslääkärin ammattiaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Kysymyksessä olevat laitteet ovat ulosmittauksen tapahtuessa olleet A:n omassa käytössä lukuun ottamatta yhtä tai kahta päivää viikossa, joiksi A hoitaessaan tuolloin lapsiaan oli vuokrannut ne toisen hammaslääkärin käyttöön. Kolmen kuukauden jaksoissa laitteista tällöin maksettu potilasmääriin sidottu vuokra on ollut noin 7 000 - 10 000 markkaa, mistä A:n osuudeksi on hänen ilmoituksensa mukaan jäänyt noin 25 - 30 prosenttia.

Kysymys on siitä, ovatko ulosmitatut laitteet edellä mainitun ulosottolain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja ulosmittauksesta erotettavia tarpeellisia työvälineitä.

Jo ulosottolain (37/1895) 1.1.1897 voimaan tulleen 4 luvun 5 §:n mukaan velallinen sai ulosmittauksesta erottaa välttämättömät työkalut ja esimerkiksi lääkäreiltä ulosmitattaessa, mitä he ammattinsa harjoittamiseen välttämättömästi tarvitsivat. Lain esitöistä ilmenee, että tällä haluttiin estää velallista tulemasta kykenemättömäksi työllään elättämään itseänsä ja perhettään.

Kun lainkohta vuonna 1917 (119/1917) sai asiallisesti sen sisällön, mikä on nyt sovellettavassa säännöksessä, lain esitöissä (Lvk 5/1917 s. 7 - 8) todettiin, että tarkoituksena oli aikaisempaa tehokkaammin turvata velallisen toimeentulon mahdollisuus. Velallisen tulee voida säilyttää varsinkin sellaisia työvälineitä, jotka hän tarvitsee voidakseen käyttää hyväkseen työkykynsä.

Ulosottolain muuttamisesta annetun, 15.5.1997 voimaan tulleen ja sanotun päivän jälkeen toimitettavissa ulosmittauksissa sovellettavan lain (378/97) perusteluissa todetaan, että ulosottokäytäntö on nyt sovellettavan ulosottolain 4 luvun 5 §:n vanhentuneisuudesta huolimatta ollut kohtuullinen. Tarpeellisten työvälineiden erottamisedun osalta uusi säännös vastaakin aikaisemmin voimassa ollutta lakia. Tarpeelliset työvälineet tulee saada erottaa niiden arvosta riippumatta eikä perustelujen mukaan tältä osin ollut tarkoitus muuttaa vakiintunutta käytäntöä.

Edellä todetusta ilmenee, että tarpeellisten työvälineiden erottamista koskevan säännöksen tarkoituksena on turvata velallisen mahdollisuus edelleen saada toimeentulonsa ammatistaan. Näin ollen yksittäistapauksessa ei ole ratkaisevaa, onko ammattia sinänsä mahdollista harjoittaa käyttämättä sellaisia tai niitä vastaavia välineitä, joiden ulosmittaamisesta on kysymys, vaan se, voiko kysymyksessä oleva velallinen harjoittaa asianmukaisesti ammattiaan ulosmittauksesta huolimatta vai estäisikö se häntä saamasta toimeentulonsa ammatistaan.

A on käyttänyt kysymyksessä olevia laitteita paitsi henkilökohtaisesti harjoittaessaan ammattiaan, joka on hänen pääasiallinen tulolähteensä, myös vuokraamalla niitä samanaikaisesti jonkin verran toiselle hammaslääkärille. Vaikka tämä on uskottavasti tapahtunut ensisijaisesti potilaskannan hoitamiseksi perhetilanteesta huolimatta eikä vuokratulojen saamiseksi, tämä osoittaa kysymyksessä olevan omaisuuden olevan laadultaan sellaista, ettei se välttämättä ole omistajansa työväline. Silloin kun hammaslääkärin on mahdollista saada vuokratuksi ammatin harjoittamisessa tarpeellisten laitteiden, kalusteiden ja muiden välineiden käyttöaikaa taikka vuokrata ne itse, hammaslääkärin ammatin harjoittaminen ei edellytä, että hammaslääkäri omistaa nuo välineet. Hammaslääkärin laitteiden ja välineiden käyttöajan vuokraus, ns. potilastuolin vuokraus, on osoittautunut olevan mahdollista esimerkiksi Tampereella.

Näissä olosuhteissa ei ole perusteita katsoa, että A:lta ulosmitatut laitteet olisivat hänen sellaisia ulosottolain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja tarpeellisia työvälineitään, jotka olisi ulosmittauksessa erotettava.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Raulos: Käsittelyratkaisun osalta olen samaa mieltä kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.

Pääasian osalta lausun seuraavan:

Asiaan soveltuvan ulosottolain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdan (98/32) mukaan ulosmittauksesta on erotettava muun muassa tarpeelliset työvälineet ja lääkäreiltä ulosmitattaessa, mitä he ammattinsa harjoittamiseen tarvitsevat. A:lta on ulosmitattu hänen hammaslääkärin ammatissaan työvälineinä käyttämänsä hammashoitokone ja tuoli PM 2002CC laitteineen, Siemens-merkkinen röntgenlaite, Periomat-merkkinen röntgenkehityskone, vastaanoton kalusteet, kompressori, imumoottori ja kuumailmasterilisaattori. Kysymys on siitä, ovatko ulosmitatut laitteet mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja ulosmittauksesta erotettavia tarpeellisia työvälineitä.

Yllä mainittu lainkohta on säädetty ulosottovelallisen suojaksi ja sen tarkoituksena on turvata hänelle mahdollisuus elättää itsensä jatkamalla ammattinsa harjoittamista omilla työvälineillä. Tulkitsen sanottua lainkohtaa pääasiallisesti tämän suojaamistarkoituksen pohjalta. Siten esimerkiksi ulosotossa erottamisedun piiriin kuuluvien työvälineiden arvo saattaa olla huomattava. Keskeisenä tulkintakysymyksenä asiassa on, ovatko ulosmitatut työvälineet olleet ulosottolain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa edellytetyin tavoin tarpeellisia ammatin harjoittamisen kannalta. Tarpeellisuusvaatimus voidaan tässä yhteydessä ymmärtää eri tavoin. Lainkohdan edellä todetut tarkoitusperät huomioon ottaen pidän perusteltuna käsittää tarpeellisuusvaatimus siten, että sillä tarkoitetaan lähinnä vain työvälineiden käyttötarkoitusta, niiden merkitystä tietyn ammatin harjoittamisen kannalta. Tämän mukaan työvälineet ovat tietyn ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellisia, jos kyseistä ammattia ei voida harjoittaa ilman niitä. Sitä vastoin tarpeellisuusvaatimus ei liity omistamiseen. Jos tarpeellisuusedellytyksen katsottaisiin täyttyvän vain siinä tapauksessa, että myös työvälineiden omistaminen on välttämätöntä, jotta tietty henkilö voisi harjoittaa ammattiaan, lainkohta menettäisi merkityksensä, sillä melkein kaikki työvälineet ovat lainattavissa tai vuokrattavissa. Sen vuoksi en pidä asian ratkaisuun keskeisesti vaikuttavana sitä, että A:lla saattaa olla mahdollisuus harjoittaa ammattiaan myös esimerkiksi vuokraamalla itselleen tarpeelliset työvälineet. On riidatonta, että hammaslääkärin ammattia ei ole mahdollista harjoittaa ilman sellaisia tai niitä vastaavia työvälineitä, jotka A:lta on ulosmitattu.

Kysymyksessä olevat laitteet ovat ulosmittauksen tapahtuessa olleet A:n omassa käytössä lukuun ottamatta yhtä tai kahta päivää viikossa, joiksi A on vuokrannut ne toisen hammaslääkärin käyttöön A:n hoitaessa tuolloin lapsiaan. Kolmen kuukauden jaksossa laitteista tällöin maksettu potilasmääriin sidottu vuokra on ollut noin 7 000 -10 000 markkaa, mistä A:n osuudeksi on hänen oman ilmoituksensa mukaan jäänyt noin 25 - 30 prosenttia. A on näin ollen käyttänyt kysymyksessä olevia työvälineitä pääasiallisesti henkilökohtaisesti harjoittaessaan ammattiaan, joka on ollut hänen pääasiallinen tulolähteensä.

Ulosmitatut laitteet ovat olleet käytössä noin kymmenen vuoden ajan. Niiden ikä, niistä pakkohuutokaupassa odotettavissa oleva kauppahinta sekä muut olosuhteet huomioon ottaen ulosmitattujen laitteiden erottamista ei voida pitää ulosottovelkojien kannalta kohtuuttomana.

Mainituilla perusteilla katson, että A:lta ulosmitatut työvälineet ovat sellaisia ulosottolain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja tarpeellisia työvälineitä, jotka on ulosmittauksesta erotettava. Sen vuoksi harkitsen oikeaksi kumota hovioikeuden tuomion, lääninhallituksen päätöksen sekä kysymyksessä olevien työvälineiden ulosmittauksen.

Oikeusneuvos Lindholm: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Raulos.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Saarinen, Hirsikangas ja Sandholm. Esittelijä Jaana Lehtinen.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen ja oikeusneuvokset Lindholm (eri mieltä), Suhonen ja Raulos (eri mieltä) sekä ylimääräinen oikeusneuvos Tepora. Esittelijä Sirpa Ahola.

Sivun alkuun